 Mainonnantekijöiden piirissä kiertää aika ajoin kertomuksia alan luovista sankareista, jotka ovat valmiita mieluummin luopumaan asiakkaasta kuin muokkaamaan kampanjaehdotustaan uusiksi. En tiedä, voittaako näissä tilanteissa kukaan, mutta kunnioitan tekijöitä, jotka suostuvat kaatumaan vain saappaat jalassa.
Itse olen vuosien myötä ymmärtänyt olevani ennen kaikkea palveluammatissa. Vaikka asiakas ei aina olekaan oikeassa, hänellä on silti oikeus omiin mielipiteisiinsä – varsinkin koska hän on se, joka kantaa vastuun kampanjan tuloksista. En pidä kompromisseista, mutta uskon keskusteluun.
Liian usein mainostyöläinen kampanjan presentaation jälkeistä reaktiota – innokasta tai kriittisempää – odottaessaan kuitenkin pettyy. Asiakas tuijottaa hetken luonnoksia ja tekstejä, mutisee jotakin ja sanoo sitten palaavansa asiaan. Tiedän, että isonkin asiakkaan kampanjoita on hyväksytetty/hylätty käytävägallupilla tai (mikä vielä pahempaa) kotona vaimolla.
Suuri on myös niiden asiakkaiden joukko, jotka – vaikka pitäisivätkin ehdotetusta ratkaisusta – eivät syystä tai toisesta halua myöntää sitä. Mainostoimistolaiset saattaisivat ylpistyä liikaa? Hinnat voisivat ruveta nousemaan? Joten he ottavat terävän punakynäasenteen ja rupeavat luettelemaan pilkkuja, jotka ovat ehdottomasti väärässä paikassa.
Siksi tulen ikuisesti muistamaan lämmöllä erään asiakkaani markkinajohtajaa, joka aina suoraan osoitti tyytyväisyytensä sanomalla: ”Ihan kuin olisin itse kirjoittanut!” Voiko copywriter saada parempaa kiitosta? Kun kissakin kiitoksella elää, niin mitenpä ei pieni mainostyöläinen?
Mutta – kiitoksella tai ilman – palveluksessanne jatkossakin!
 Hanna,
copywriter
|
