Bloggaan – olen siis olemassa

Muistatko vanhaa lastenkertomusta räätälistä, joka alkoi asiakkaan tuomasta kankaasta leikata takkia? Vaan ei tullut takkia, tuli liivit. Paitsi ettei tullut liivejäkään, tuli kukkaro.

Nuoruudessani minusta piti tulla kirjailija. Kirjailijan uraa odotellessani opiskelin toimittajaksi ja huomasin, että se olikin juuri minun alani: sain tehdä sitä, mitä osasin, mutta en joutunut vuosia hiomaan yhtä ja samaa opusta. Sittemmin siirryin copywriteriksi ja jälleen tekstit lyhenivät. Mainonnan kirjoittamisen taito on olennaisen löytämisessä ja sen kiteyttämisessä niin iskevään muotoon kuin mahdollista.

Vaikka sekä toimittaja että copywriter käyttävät omaa persoonaansa työvälineenään, lopputulos ei kuitenkaan ole julkisesti henkilökohtainen. Sitä se on vain sisälläni, varsinkin syntyprosessin aikana.

Ja nyt minut on sitten pantu kirjoittamaan blogia – tätä jokajulkkiksen päiväkirjaa. Tutustuessani aiheeseen olen lueskellut monenlaisia blogeja. Täysin asiallisia. Opettavaisia. Kantaaottavia. Sympaattisia. Tylsiä.

Blogien lukeminen on eräänlaista tosi-tv:tä. Tavallisen ihmisen tavalliset tekemiset ja ajatukset ovatkin nyt julkisia. Ilmaisen itseäni – olen siis julkisestikin olemassa!

Tässäkö minunkin urani? Ei tullut kirjailijaa, tuli toimittaja. Ei tullut toimittajaa, tuli copywriter. Ei tullut copywriteriä, tuli bloggaaja. Hurraa – yhä minä kuitenkin kirjoitan!

Hanna,
copywriter