Olin jokin aika sitten uuden kristillisen toimintakeskuksen avajaisissa Espoossa. Meren rannalla sijaitseva keskus kutsuu espoolaisia melontakursseille, purjehtimaan, pyöräretkille, kuntosaliin, akvarellimaalauskursseille ja monenlaiseen muuhun toimintaan. Kuoroja on lapsista eläkeläisten Nitro-kuoroon ja kaiken kruununa oma kuoronsa niille, jotka ovat aina halunneet laulaa, mutta eivät tähän asti ole rohjenneet. ”Meille mahdut mukaan”, rohkaisi kuoron vetäjä. ”Nuotin vieressä on enemmän tilaa.”

Kuulostaako kirkolliselta toiminnalta? Eräs juhlavieraista käytti tunnettua raamatunkertomusta kadonneesta lampaasta, mutta esitti siitä meidän aikamme version: yksi lammas on tallella (siellä kirkon penkissä), 99 on kadoksissa eikä kukaan etsi. Etsintä on nyt aloitettu ainakin Espoon Kallvikissa.

Moni maallinen yritys tarvitsisi tämän kristillisen yhteisön rohkeutta kääntää perinteiset keinot ja toimintamallit ylösalaisin. Yhteiskuntamme muuttuu niin hurjaa vauhtia, että se, mikä toimi vielä muutama vuosi sitten, ei ehkä löydä minkäänlaista kosketuspintaa tämän päivän postmodernin kuluttajan elämästä. Onneksi se yksi kanta-asiakas on tallella, mutta resepti 99:n kadoksissa olevan löytämiseksi puuttuu. Ongelmaa lisää vielä se, ettei yritys enää tiedä, keitä kadonneet ovat ja mistä ja miten heidät voisi tavoittaa. Apua!

Niin, tässä vaiheessa ainoa järkevä teko on etsiä apua niiltä, jotka ovat tottuneet kääntämään periskooppia välillä 360 asteen ympyrässä hahmottaakseen sen, mikä juuri nyt on olennaista. Vasta kun ongelma on kunnolla kartoitettu, voi löytää keinot sen ratkaisemiseksi. Joten tervetuloa pikapikaa kahville! Alkaa näkökulma avartua…

Hanna,
copywriter